Ei, se ei ole kaunista mikä kiiltää

Jokaisessa ihmisessä on varmasti piirteitä toisesta sukupuolesta. Itse olen hieman poikamainen ja se näkyy joissakin tilanteissa. Minä en pidä hirveän hyvää huolta kynsistäni. Jos se katkeaa, en saata välittää, kunnes joku kavereistani valittaa asiasta. Sitten saatan ehkä viilata sen, mutta sekin on aika harvinaista. Kyllä silti lakkaan kynsiä, mutta se on sellaista epämääräistä. Välillä ei jaksa ottaa vanhoja lakkoja edes pois ja lakkaa päälle. En voisi ikinä edes harkita teko- tai geelikynsiä. Kulmakarvani eivät myöskään ole mistään naisellisemmasta päästä. Nypin niitä ehkä silloin tällöin, mutta aika oman tuntemuksen mukaan. Tuosta vaikka, ja tuosta yksi. Mitäpä mitään muotoja väsämään. En myöskään piirrä niitä, jotenkin kulmakarvani ovat vain tuolla naamassani, mutta en jaksa välittää niistä.

Minä myös inhoan mekkoja. En koe oloani hyväksi niissä. Rippijuhliin laitoin kyllä mekot, mutta se ei kuvannut yhtään tyyliäni. Koulun päättäjäisiinkin laitoin vain repaleiset farkut, mutta niiden kanssa kiilakorot, että edes vähän kuuluisin joukkoon. Mutta ysien gaala on tulossa, ja minua inhottaa suoraan sanottuna. En halua päälleni gaalamekkoa mistään hinnasta, joten olen miettinyt smokkia. En ole vielä varma mitä laitan päälleni, mutta gaalamekkoa päälläni ei varmasti näy. Olen myös erittäin hälläväliä ihminen. Minua ei kiinnosta erityisemmin minkä väriset lapaseni ovat ja sopivatko ne muiden vaatteiden väreihin. Muutenkin olen todella usein ihansama-meiningillä liikenteessä. Monilla ihmisillä menee hermo tähän tapaan..

Kävelen myös aika miesmäisesti kuulemma. Toki jos sipsuttelen somasti laukku kädessä kännykkääni pidellen ja yritän välttää liukasta jäätä, silloin ei ehkä. Joskus ohjaajat sanoivat, että kävelen todella painokkaasti, vaikka olenkin vähän hieman laiha tyttö. Koulun käytävälläkin kaverini sanovat välillä asiasta. Minä myös rakastan miesten vaatteita. En ole ennemmin niitä ostanut, mutta nyt olen rohkaistunut ostamaan niitä muutaman kappaleen. Vihaan myös kiljumista ( vaikka voinkin sitä itse joskus harrastaa ), pörrösukkia, timanttisia koruja, kiharoita, paljetteja ja pinkkejä asioita (yleensä). Mutta olen silti naisellinen myös, en nyt tarkoita, että olisin mikään miehinen mies. Ehkä hieman poikamainen, mutta enemmän sitä tyttömäisyyttä/naisellisuutta löytyy. Ja mikään mitä tässä olen sanonut, ei edes periaateessa tarkoita kumpakaan sukupuolta. Olemme vain itsepintaisesti välillä näissä tyttö- ja poikaluonteenpiirteissä. Mutta en osannut millään muulla tavalla kertoa asiastani, joten tartuin hieman näihin asioihin, jolla olemme erotelleet toisiamme, anteeksi.