Jossain on kai vielä joulu

Tuntuu, että olisin jo elänyt joulun tänä vuonna. Olen saanut lahjoja ( enää vain yhdeltä kaverilta saamatta ), olen syönyt jouluruokaa, kuullut liikaa joululauluja, nähnyt kaupoissa joulupukkeja, koristellut pipareita, juonut monta litraa glögiä, tehnyt joulukortteja, katsonut hieman jouluista elokuvaa, joka oli aivan surkea, sulkenut muutaman kerran jouluvaloja, koska ne olivat ärsyttäviä ja kuunnellut jo monet hyvän joulun toivotukset. Jotenkin olen elänyt jo joulun tänä vuonna. Tuntuu typerältä tietää, että se onkin vasta ensi viikolla. Olisin jo valmis kuuntelemaan kaupassa normaalia musiikkia, katsella kun turhia joulukoristeita otetaan pois ikkunoista ja porkkanalaatikkoa myydään alennuksella. Tonttulakit työnnettäisiin takaisin komeroon, pipareita heitettäisiin roskiin, kun kukaan ei söisi niitä ja lapset olisivat jo kyllästyneitä omiin joululahjoihin.

Mutta pian joutuu kestämään Facebookissa monien kymmenien ihmisten joulutoivotukset, telkkarista ei muuta tulekkaan, kuin jouluohjelmia ja jouluruokaa pitäisi vielä itseensä tunkea. Voin kuulostaa siltä, että en pitäisi joulusta. Kyllä pidän, mutta tämä kauhea valmistautuminen ja hössöttäminen ennen sitä on turhauttavaa. Sen jälkeen, kun on kaikki tehty ja joulu eletty, tulee tyhjä olo. Tämän takia tuskailin kuukausi sitten joululahjoja, hiki hatussa etsin punaista valkoisella karvalla olevaa tonttulakkia kaupasta ja leivoin kaksi kiloa piparitaikinaa. Turhauttavaa varmasti. Itse elin jouluhössötyksen ulkopuolella suurimmaksi osaksi. Tietenkin joululahjoja tuskasteli jo marraskuun lopussa, mutta muuten vain katselin muiden järkyttävää jouluintoa. Mutta jouluhan ei heti ole käsitelty silloin, kun se on loppu. Päiväkodeissa kysellään joululahjoista, koulussa voidaan kysellä miten joulu meni ja kahvipöydässä voidaan naureskella, kuinka se mies osti taas kerran ruman ja kalliin korun joululahjaksi. No, joulu on hieman tälläistä. Varmasti kyllä menee vielä pahempaan suuntaan tulevaisuudessa.