Mitä minulle kuuluu? Itseasiassa ihan hyvää, vaikka henkisesti olen ollut ajoittain hieman huteralla alustalla. Viikon päästä muutan uuteen laitokseen ja se hieman hermostuttaa minua, mutta uskon, että sopeudun sinnekkin ajan kuluessa. Joulu lähestyy, vaikka yritän puskea sitä kauemmas ja kahvin juonti on taas lisääntynyt. Tupakointikin lisääntyi huomattavasti syksyn aikana ja minulla meni kolminkertaisesti enemmän tupakkaa kuin ennen. Raha tuntui kuluvan vain tupakkaan, joten nyt olen taas lopettamassa. Valehtelisin, jos sanoisin tämän olevan helppoa ja tuntisin itseni koko ajan terveemmäksi. Olin viikon polttamatta, eilen tosin poltin yhden röökin, mutta nyt jatkan taas ilman nikotiinia. Minulle tärkeintä on vain se, ettei minulla ole takin taskussa koko ajan askia ja etten polta päivittäin. Olen tyytyväinen, että uusi koulukin alkaa tammikuussa, joten voin sanoa heti kaikille, etten polta enkä joudu ns.tupakkarinkiin. Tällä hetkellä olen työssäoppimassa päiväkodilla, joten siellä ei ole puhettakaan tupakoinnista. Se on helpottavaa, sillä koulussa aina tauoilla raahasi itsensä pihalle syöpäkääryleen vuoksi.
Äiteelle olen menossa seuraavan kerran joululomalla, menen neljäksi yöksi. Meillä on suhteellisen hyvät välit tällä hetkellä eikä mitään dramaattista ole tapahtunut. Olen tyytyväinen tilanteeseen.
Entäs rakkausasiat? Minua naurattaa, sillä kysymyksestä tulee aina mieleen siskoni, joka silmät pyöreänä kysyy joka kerta, kun näemme tämän kysymyksen. Mutta ei, minulla ei ole tällä hetkellä ketään. Työnnän ihmisiä pois, jos he yrittävät saada tilannetta muuttumaan. En siis etsi ketään ja minusta muutenkin tuntuu, että tässä tilanteessa en mieluusti edes ketään ottaisi. Toki, jos yhtäkkiä tulisi vastaan juuri sopiva, niin miksipä ei. Sanottaisiinko nyt vain näin, että minulla oli kyllä tunteita erästä henkilöä kohtaan, mutta hän kohteli minua huonosti, joten kiinnostukseni laski.
Välillä minusta tuntuu, että kuulostan jotenkin vakavalta näissä kirjoituksissa. Todellisuudessa kyllä olen naurava ja huumorintajuinen tyttö, joka ei ota elämää liian vakavasti.
Voisin sanoa tähän loppuun, että joulun odotuksia kaikille, mutta en itse odota sitä, joten tuntuisi jotenkin ristiriitaiselta sanoa se. Toki kohteliaisuudesta voisin sanoa sen, mutta en silti halua. Joten sanon vain kaikille, että pitäkää itsestänne huolta. Jos minulta on muuten jotain kysyttävää, en välttämättä täällä hirveän nopeasti vastaa, joten voitte käyttää myös nopeampaa keinoa:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti