Jos sä koitat minut nolata, koitapa kotona äläkä kaikkien nähden

Ajattelin nyt tehdä tälläisen kuva postauksen, joka käsittelee suurinpiirtein kaikki jutut, jota on tapahtunut vuoden aikana. Tai no, nämä kuvat vain näyttää miten olen muuttunut vuoden aikana. Ja kun ei blogissani yleensä ole kuvanpaljoutta, niin ajattelin nyt sitten kyllästyttää teidät minun naamallani niin, ettette enää jaksa katsella sitä. Kerron suurinpiirtein jotain mitä on tapahtunut, mutta en halua kaikkea tänne laittaa ihmisten luettavaksi.

tammikuu

- äidin muutto takaisin kotikaupunkiin,  Kokkolasta siis pois

helmikuu
- 14 v
- Labret ( Huulilävistys )

maaliskuu

huhtikuu

- talviturkki pois

toukokuu

- seurustelu laitosnuoren kanssa alkaa

kesäkuu

- napakoru

heinäkuu

- seurustelu laitosnuoren kanssa päättyy
- 2 viikkoa kesätöissä

elokuu

- kasiluokka kutsuu huutaen

syyskuu

- tutustun erittäin jännään ihmiseen

lokakuu

- smiley

marraskuu

-  asioita paljastuu vauhdilla ja kuukauden menokielto alkaa

joulukuu

- menokielto loppuu

No olen minä jotenkin muuttunut. Enemmän varmaan ajatuksissani, olin varmaan pinnallisempi tuolla alkupäässä. Mutta eivätkös kaikki ole välillä pinnallisia ? Ajatteleekohan kaikki vain itseään ? Onko se edes tervettä. Kai se on, mutta liiallisena voi tappaa ihmisen hyvät ajatukset. 

Olen nyt päättänyt, etten halua lomille. En halua niin sanottuun kotiin, jossa tapahtuu asioita, joita en haluaisi tapahtuvan, mutta niiden kulkua en voi estää. Se saa olon pieneksi ja haavoittuvaksi.