Tuntuu, että välillä on vaikea ohjata elämäänsä. Pitäisi pitää kaikki koossa, koulu, ihmissuhteet, itsensä, koti, kaikki. Mutta tuntuu, että se vaatii välillä niin paljon voimia. En tiedä miksi, mutta mielialani näiden asioiden suhteen on laskussa. Jotenkin sitä vain yrittää ohjailla asioita oikeaan suuntaan, mutta silti ne tuntuvat törmäilevän ja saavan säröjä. Kun menee korjaamaan jotain asiaa, toinen huutaa tuskasta. On vaikea päättää, miten menettelisi. Pitäisi vain ryhdistäytyä ja saada kaikki asiat hyvään suuntaan.
Tämä olisi vain paljon helpompaa, jos tietäisi miksi jatkaa. Mitä tarkoitusta kaikella on ? Minun pitäisi unohtaa tuo kysymys. En välttämättä ikinä saa siihen vastausta, joten miksi kidutan itseäni miettimällä sitä. Vai olenko niin tyhmä, että oikeasti luulen saavani vastauksen, kun möyhennän ja myörin ajatuksissani. Käännän jokaisen pikku nurkan ylösalaisin. Mutta se satuttaa, henkisesti. Pitäisi vain tyytyä tähän tilanteeseen. En tiedä vastausta ja se on okei. Miksi silti huomaan ajatuksieni huutavan sisältäni, ei se ole okei !
"Mitä tarkoitusta kaikella on?"
VastaaPoistaHyvä kysymys.
Monesti mietin samaa kysymystä, kumminkin tiedostaen, että hetken päästää turhaudun itseeni, kun en keksi järkevää vastausta kysymykseeni.
Se on mahdotonta. Saada koulu(t) käytyä hyvin, huolehtia kodista, tukea kavereita ja perhettä, ja samalla pitää itsensä kasassa niitten lukuisten ajatusten kanssa.
Se turhauttaa. Kun yrittää, eikä onnistu. Kaikkia kun ei voi millään yhtäaikaa miellyttää. Ei millään. Aina pitää valita mitä tekee, mihin menee, ketä auttaa, ketä ei, miksi tekee valinnan juuri niin kuin sen sillä hetkellä tekee, eikä teekkään toisin
-Koska jokainen pienikin ajatus, teko, valinta, sanat, lauseet, eleet ja ilmeet, jokainen niistä johtaa johonkin. Ei ole valintaa joka ei johtaisi johonkin suuntaan. Hyvään taikka huonoon.
Välillä tuntuu, ettei jaksa. Tekisi mieli ottaa paussi elämästä. Katsoa omaa elämää ulkopuolisen silmin ja keksiä kaikessa rauhassa vastauksia kysymyksiin mitä on matkan varrella tullut mietittyä. Tehdä jotkut valinnat uudestaan, toisin. Ja sitten kun taas jaksaa niin jatkaa elämää. Ehkä vähän avarammin silmin.
Okei, nyt kyllä katos kommenttini punanen lanka, mutt kumminkin. Pääpointti oli;
Vaikka tuntuu, ettei tiedä mitä tekisi, mihin menisi, kelle kertoisi, mitä kertoisi,yms niin nuo tunneilta kuuluu vaan tähän nuoruuden tunneajatuspyörremyrskyyn. Myrsky laantuu kun olet matkannut myrskyn silmässä tarpeeksi kauan. ;-)
Ei muuta. Kaikkea hyvää. ;-)
T; A
Niin, itsekkin turhaudun niin usein miettiessäni niitä asioita.. Ehkä pitäisi vain hieman hellittää niiden ajatuksien kanssa.
PoistaJa kiteytit todella hienosti suurimman osan ajatuksistani, vaikka ajatuksia kaikkia et tiedäkkään. Paussia myös itsekkin haluaisin..
Mutta kiitos paljon kommentistasi, piristi iltaani. Kaikkea hyvää myös sinulle (-: