keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Hänen katseensa on kuin tulta

Tuntuu jotenkin, että nämä viikot menee todella nopeasti. Katsoo vähän kalenteria ja huomaa kuinka paljon tässä kuussa on ollut paljon tekemistä ja paljon vielä tulee olemaan. Muutamia hiostavia kokeita, kavereiden kanssa suunniteltuja tapaamisisia ja koulun puolelta tulleita tapahtumia. Kaikkea mahdollista, joka saa ajan viilettämään nopeasti pois. Tavallaan tälläinenkin on mukavaa välillä, mutta oma aika tuntuu jäävän vähemmälle.
Tunnen itse kyllä olevani vähän ärtyneempi ja helposti suuttuvampi. Sitä ei kyllä kaikki välttämättä huomaa, sillä ajatustenlukijaa ei vielä ole lähipiirissäni. Toki pienet merkit voi huomata, silmän pyörittelyt, hiljaisuuden, tuijottaminen kaukaisuuteen. En nyt silti tarkoita, että olisin ihan stressin ja murheiden partaalla, välillä vain kiireisyys tuntuu.. Liian kiireiseltä ?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti