lauantai 26. tammikuuta 2013

En ajatuksiltani rauhaa saa

Elikkäs haluaisin nyt sanoa pari asiaa siitä edellisestä videopostauksesta. Tunnen oloni todella tyhmäksi jotenkin, kun tein sellaisen. Kirjoitan yleensä vakavaa tekstiä ja yhtäkkiä videossa pompahtaa naurava tyttö. Toivottavasti minusta ei tullut nyt sellaista 'massaihQdaa' tyttöä mieleen. Ajattelin, että voisin joskus tehdä yksin videon niin, etten nauraisi kaverin läsnäololle. Mutta tavallaan hyvä, että pystyin näyttämään olevani hyväntuulinen täällä kirjoituksien keskellä.
Minulla oli eilen aivan sairaan hyvä olo, en tiedä mistä se johtui. Pidin itseäni kauniina ja muutenkin päivä tuntui hyvältä. Tälläisiä mielialoja tulee aina välillä ja minä suoraan sanoen rakastan niitä. Sillä välillä voin loukkaantua ihan pienistä asioista ja itsevarmuuteni katoaa nollaan. Vaikka silloin tietäisin, että ei kaikesta kannata loukkaantua, niin aivoni vain eivät vain käsitä sitä ja en jaksa yrittää edes tunkea sitä ajatusta sinne, sillä tiedän sen päivän menevän ohi ajallaan.
Haluaisin muuten kysyä, että haluaisitteko kuulla jotain enemmän laitoselämästä tai minun elämästäni ?
Mä tässä jossain kohtaa mietin, että onko pahempaa menettää ihminen fyysisesti vai henkisesti. Joskus minusta tuntuu, että menetän ihmisiä henkisesti ja se on kamalaa. Fyysisesti en ole menettänyt ketään, joten en voi yrittää edes ymmärtää, kuinka paljon se voi sattua. Näin kyllä unta, jossa kaverini kuoli ja muistan maanneeni lattialla itkemässä ja sisälläni oli valtava tuska, se vain pysyi siellä vaikka yritin itkemällä saada sitä pois. Kärvistelin suruntunteessa ja se oli erittäin hirveä uni.. Mutta minun vastaukseni tähän kysymykseen on, että jos tietää molemmat vaihtoehdot, eli kysytään haluatko menettää hänet fyysisesti vai henkisesti, niin ajattelen, että silloin on pahempaa varmaan menettää henkisesti eli mielummin toivoisi varmaan hänen poistuvan keskuudestamme.. Tuo oli pahasti sanottu ja en tiedä ajattelenko edes tuolla lailla. Silloin kolme viikkoa sitten ajattelin noin, mutta jos ihminen on hyvä ystävä, haluaisin hänelle kaikkea hyvää ja mielummin menettäisin hänet sitten henkisesti. Mutta jos ei tiedä molempia vaihtoehtoja, fyysinen menettäminen on varmaan kamalampaa. Silloin ei tiedä, että olisi voinut menettää yhteyden häneen. Silloin vain miettii ikävää sitä ihmistä kohtaa ja kaikkia kokemuksia hänen kanssaan, surua. Mutta älkää välittäkö minun mielipideestäni, teillä voi olla eri mielipideet. Mutta kaikki pitää hyväksyä, muistakaa se. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti