En pidä kiinni, en työnnä sua pois

" Kerro musta hyviä puolia, jota ilman sä et vois elää ", ääni puhelimessa kehottaa. Mietin ja tuskastun. En tiedä. Mutta jos sanon, etten tiedä sinä suutut ja luulet olevasi hyödytön. Voisin valehdella, mutta se satuttaisi meitä molempia vain. " En tiedä ", sanon rehellisesti. Kyselet saman kysymyksen monta kertaa ja minä vastaan aina samalla tavalla. Suutut, tunnen sen. Et vain myönnä sitä. Sanot olevasi hyödytön. Odotat minun kehuvan sinua ja sanovan, ettet ole hyödytön. Mutta huokaan. ' En minä tiedä ', vastaan vaikka et edes kysynyt mitään.

Suihkutan deodoranttia kainaloihini ja pyyhällän keittiönpöydän ääreen. Pojat nuuskivat heti ilmaa ja kyselet toisiltaan, mistä hyvä haju tuli. Kaikkien katse kiinnittyy minuun, tietenkin, minähän tulin äsken. Naurahdan. " Sä tuoksut tosi hyvältä ", pojat sanovat ja katse on liimautunut suoraan minuun. Ahdistun ja nauran vain. Se oli imartelevaa, mutta katse ärsyttää minua.

" Mä en halua ikinä rintoja ", tyttö kertoo minulle. Kysyn häneltä syytä tähän ja pyörittelen vähän silmiäni hänen naurulleen. " Koska en mä haluu sellasia löllöttimiä ", tyttö tokaisee ja nauraa katketakseen. Nauran hänelle ja nauramme molemmat sängyllämme.

" Mä otan mukaan omenan ", sanon ja en jaksaisi kiistellä tästä asiasta, mutta tiedän ohjaajan jankkaavan tästä asiasta. " Et sä nyt millään omenalla selviä koko päivää ! " hän sanoo ja pudistelen päätäni. Mistä hän muka voi tietää millä ruokamäärällä minä jaksan. Hän vain luulee tietävänsä. " Tuuperrut kumminkin sinne tanssiin ", ohjaaja sanoo ja minua naurattaa ajatus. Virnuilen vain ja jatkamme asiasta jankkaamista.

" En voisi elää ilman sinua, sä olet minulle niin tärkeä. Kun sä olet kanssani en ole enää hukassa. En voi edes sanoin kuvailla, kuinka tärkeä sä olet minulle. Mitä mä oon tehnyt saadakseni sinut. Sä olet koko ajan ajatuksissani. Vain sinun kanssasi haluan seurustella " Ahdistun tietokoneen ruudulla näkyvästä tekstistä. Mietin hetken ja painan vain yksinkertaisesti Delete nappia. Sori.