Et enempää nähdä voi jos ei nouse pystyyn pää

Nautitko elämästäsi ? Haluatko jatkaa sitä loppuun saakka ? Arvostat hyviä ja huonoja päiviä, et halua elämästäsi pois. Vai vastasikohan joku ei. Haluaisi pakoon kaikkea tätä. Kadota, silmät sulkea. Ja pikkuhiljaa todellisuus poistuisi. Jos saisit lähteä tästä maailmasta, ilman tuskaa, lähtisitkö ? Sinua ei sattuisi lähteminen, ja läheisesi selviäisit tuskasta hyvin. Jos haluaisit, he eivät tuntisi edes ikävää. Lähtisitkö, jättäisitkö kaiken ?

Jos vastasit lähtökysymykseen, että et lähtisi, niin miksi ? Mikä pitää sinut täällä ? Läheiset ihmiset, unelmasi, toivo paremmasta ? Välillä on hyvä miettiä, että miksi edes elää. Miksi kävelee samoja katuja, istuu ruokapöydässä syömässä, halaa kaveriaan. Niin, miksi.

Jos taas vastasit ei, niin miksi ? Pidätkö elämääsi huonompana kuin toisten, onko elämänilosi vain lähtenyt ? En tiedä ikääsi, mutta jos olet vaikka alle kaksikymppinen, sinulla on vielä n.kuusikymmentä vuotta elinaikaa. Et ole edes kokenut puolta elämästäsi ? Miksi siis heti arvioit sen surkeaksi ? Teemmekö elokuvissakin niin, lähdemme vaikka olemme nähneet vasta kaksikymmentä minuuttia. " Se on varmasti huono ", sanomme. Mutta emme voi ikinä tietää.

Tarkoitukseni ei ollut neuvoa ketään, eikä myöskään ärsyttää. Pahoittelut, jos muistelet tätä ja kiroat minua mielessäni. " Vittuakos se yrittää neuvoa, kun ei tiedä elämästäni mitään ", voit ajatella. Niin, en tiedäkkään.