keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Vaikka kaikkensa voi onnesta maksaa, sitä kuitenkaan omistaa ei saa

Miten määritellään hyvä elämä ? Riippuuko se siitä, onko ihminen onnellinen ? Eli nyt jos onnellinen, tarkoittaako se heti, että minulla on hyvä elämä. Vai onko ihmisellä hyvä elämä silloin, kun hän ei tarvitse enää mitään. Mutta ihminen melkeinpä aina haluaa jotain sellaista, mitä hänellä ei ole. Jos ihmisellä on talo, ruokaa jääkaappi täynnä, hyvä ammatti, rahaa lompakossa ja hyvä ulkonäkö, muttei lähimmäisiä tukemassa tai ystäviä naurattamassa. Onko hänellä hyvä elämä ? Entä jos on köyhä, asuu kadulla, kerjää ruuansa, on likainen, mutta omistaa rakastavaisen perheen ja ison kasan ystäviä. Kummalla on parempi elämä ? Vai pitäisikö elämän olla noiden kahden sekoitus, että sitä voitaisiin kutsua hyväksi elämäksi. Vai mietinkö minä vain turhia ?
Yleensä saduissa aina köyhät ovat niitä ystävällisempiä ja "parempia" ihmisiä, kuin rikkaat kuningattaret. Yrittävätkö sadut vain vaikuttaa meihin, ettemme syrjisi köyhiä vai onko asia vain todellisuussa noin. En tunne ketään, joka asuisi tällä hetkellä kadulla, täällä minun paikkakunnallani en ole nähnyt yhtäkään sellaista henkilöä. Joten en itse osaa sanoa, ovatko he ystävällisempiä ihmisiä kuin rikkaat. Mutta raha määrittelee aika paljon ihmisestä, vaikka sen ei pitäisi. Se on vain yksinkertaista, että rikkaat saavat melkein kaiken minkä haluavat ja heitä köyhemmät eivät saa. Reilu peli. 

2 kommenttia:

  1. Minkälaisen elämän ite haluaisit? Miten sun mielestä rikastutaan, miten tullaan köyhäksi ja onko se vain ihmisestä riippuva valinta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse haluaisin keskiverto elämän, jossa saisin kaiken tarpeellisen ja asioita, jotka saavat minut hyvälle tuulelle. Yleensä ihmisen rahamäärä ensin riippuu vanhemmista. Jos vanhemmilla on hyvä palkka, lapsikin saa automaattisesti kaikenlaista mitä hän haluaa. Kun lapsi kasvaa aikuiseksi, vanhemmat varmasti suostuvat pulittamaan autoa ja asuntoa. Näin hän saa asioita, joita köyhemmät eivät saa ja vain sen takia, että hänen vanhempansa ovat rikkaita. Jos joku ihminen rakastaa jotain työtä, hän ei välttämättä ajattele palkkaa. Jos hän saa huonoa palkkaa, se on hänen oma valintansa, sillä hän on itse valinnut mitä työtä tekee. Mutta välttämättä aina ei saa edes valita, että tuleeko köyhäksi vai rikkaaksi. Esim. kehitysmaissa varmasti lyödään heti köyhän leima otsaan, sillä muuta vaihtoehtoa ei ole. Mutta Suomessa esim. rikas ihminen voi menettää kaikki rahansa joutumalla alkoholismin maailmaan. Joten tässäkin tapauksessa se on vain ihmisestä riippuva valinta. Mutta yleensä se vähän riippuu tilanteista (:

      Poista