sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Helpompi nieleskellä on vertaan, kuin toisen haavaa vuodattaa

Olen nyt kunnossa, en halua silti kertoa miten asioissa kävi poikaystäväni kanssa. Mutta olen nyt väsynyt, univelkoja on harteillani ja huomenna on jo koulupäivä. Olin eilen yötä kaverillani Saralla Janeten kanssa. Meillä oli niin sanotut halloween bileet, johon Emu ja Rossukin osallistuivat. Söimme itsemme ähkyyn, nauroimme ja juttelimme paljon. Minulla ei ole kuvia, niin mistä minä nyt niitä olisin vetänyt. Kamerani on edelleen rikki ja Rossu oli ainoa joka otti kuvia, mutta en jaksa pyytää häneltä niitä, koska siellä ei ole mitään tärkeää.
Tuo on vanha kuva, mutta haluan että pidätte minua nyt iloisena. Sillä minä olen nyt iloinen, ihan oikeasti. En valehtele. Kuuntelen juuri Zen Cafen biisejä ja katselen välillä tuota sateista maisemaa ikkunasta. 
Mutta oletteko te tyytyväisiä itseenne ? Siis tarkoitan kehoonne. Minulla oli keskustelu tästä asiasta muutaman ystävän kanssa, yksi ystävistäni väitti itseään läskiksi vaikka on normaalipainoinen. Hänellä on hyvä vartalo, mutta hän ei usko sitä. Katsoin sitten itse peilistä itseäni ja mietin mitä muuttaisin. Tietenkin päähäni olisi voinut tulla kaikkea päähän, nenäni on liian suuri, silmäni liian pienet, tuo finni ärsyttää, hiukseni ihan hamppua, takapuoli liian litteä. Mutta mieleeni ei tullut mitään. Olin tyytyväinen itseeni, tietenkin minun ihoni kasvoissa ärsyttää, mutta muuten olen tyytyväinen. Tykkään hiuksistani vaikka ne ovat välillä vähän oudot, vartaloni on minulle sopiva ja rakastan lävistyksiäni. 
Näytän kuvissa vähän oudolta mielestäni, tuntuu etten ole oikeasti tuon näköinen. Mutta siis haluan sanoa, että kaikki te ihanat lukijani olette nättejä. Tämä voi kuullostaa ärsyttävältä, uskon että joukossa on itsevarmoja tyyppejä, jotka tietävät sen itsekkin eivätkä halua minun puhuvan asiasta. Sitten joukossa voi olla itsensä mielestä rumia ihmisiä, jotka eivät usko sanakaan. Tai sitten siitä välimaastossa olevia tyyppejä, jotka tietävät nämä asiat. Mutta haluan sanoa, että en minäkään ole ollut tyytyväinen kroppaani aina, en nyt halua että minua luullaan hyvin itsevarmaksi ihmiseksi. Sitä minä en ole, on asioita joissa minun pitää olla rohkeampi.
Nuo kaikki kuvat ovat sitten vanhoja, ei oikeasti pihalla ole noin vihreää ja aurinkoista. Mutta pistän nyt loppukevennykseksi tälläisen massa tyyppisen before i die - postauksen. En toki pistä paljoa, muutaman vain. Ei tässä ole kaikkia sitten. Ekasta kuvasta voin sanoa, että en halua näyttelijäksi, mutta Tom Cruise on niin ihana, että voisin näytellä hänen kanssaan.









Toivon muualla, ett' oisin täällä
Että saisin sanoa sen
Kuinka sentin paksulla jäällä
Kanssas kauhulla luistelen
Mutta kun se hetki koittaa
Oman ääneni vaiennan
Halu lähelläs olla voittaa
Kivun kauas karkoitan

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti