Olin muuten eilen laitoksen kanssa Keskisellä. Ostin hajuvesiä, meikkiä, ym. Mutta ihanin asia minkä löysin sieltä, oli Zen Cafen levy ! Olin niin iloinen sen löytäessäni ja hymyilin kaikille ihmisille tyhmästi, mutta en välittänyt. Tärkeintä oli, että se Zen Cafen levy oli mun käsissä. Laitokseen tullessamme ryntäsin heti huoneeni ikivanhaa mankkaa kohti ja työnsin sen sisälle levyni. Kun ekat soinnut kuuluivat, minä taas hymyilin tyhmänä. Istuin lattialla ja kuuntelin biisejä, ajantaju katosi kokonaan. Nuoremman tytön pyytäessä minut iltapalalla hänen kanssaan, minä havahduin. Menin sitten katsomaan hänen viereensä, kun hän ahtoi suuhunsa mandariinin paloja.
Tällä hetkellä kuuntelen Stellan biisejä youtubesta, Facebook on välilehdessä ja pikkupojat katselevat takana olevassani olohuoneessa Autot elokuvaa. Muut nuoret oleskelevat toisessa olohuoneessa, jossa he katsovat televisio ruutua, jossa pyörii joku peli jota yksi ihminen pelaa. Monet aina jumittuvat siihen katsomaan, vaikka siinä ei ole mitään järkeä. Katsoa vain kun toinen pelaa ja itse ei voi tehdä mitään. Myönnän kyllä itsekkin jääväni aina välillä kyyläämään, mutta yleensä yritän keksiä jotain järkevämpää tekemistä.

Pakko kommentoida... kirjotat oikeesti niin hyvin! Hyvää alkanutta viikkoo sulle! ;)
VastaaPoistaVoi kiitos hirveästi ! Ja samoin sinulle c:
Poistakirjotat sikahyvin! c:
VastaaPoistaKiitos hirveästi ! (:
PoistaMä en tiedä yhtään susta mut heei mitä mieltä oot tästä? Onko elo ja tuntemukset samanlaista tms.
VastaaPoistayle.fi/elavaarkisto/artikkelit/jonne_aaron_muutti_lastenkodista_rockmaailmaan_92078.html
Olen katsonut tuon dokumentin silloin, kun tulin laitokseen ja se oli mun mielestä todella mahtava ! Oli hienoa, kuinka hänestä tuli Negative yhtyeen solisti eikä hän vain jäänyt minnekkään masennuksen kouriin, niin kuin useimmat laitos nuoret. <:
Poista